Seepsulan
historia
Seepsula aloitti toimintansa vuonna 1970. Yrityksen perustivat viisi Sjöblomin veljestä: Kaarlo, Ilari, Juhani, Seppo ja Alpi. Tuolloin pääkaupunkiseutu jatkoi kasvuaan. Rakennuskohteissa kiviainekselle oli valtava tarve. Niinpä veljekset päättivät pistää voimavaransa yhteen ja perustivat tuusulalaiseen tapaan sora-alan yrityksen.
NIMEN TARINA
Nimen tarina alkaa jo 1950-luvulta kun Seepsulan perustaneet Sjöblomin veljekset olivat vasta pikkupoikia Korvenrannan tilalla Tuusulassa. Yhdelle pihapiirin leikkikavereista “Sjöblomin” ääntäminen tuotti kuitenkin hankaluuksia. Nokkelasti kaveri keksi leikkikumppaneilleen helpommin lausuttavan sukunimen: Seepsula.
MAANKAIVUUTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA
Sjöblomien perinne maankaivuussa on alkanut jo 1900-luvun alussa. Veljesten setä Karl (Kaarlo) Sjöblom (s.1881) muutti Yhdysvaltoihin ja muutti nimensä Charles Hilliksi. Hill kierteli töissä Pohjois-Amerikassa kaivoksilla. Hän menestyi kullankaivuussa Alaskassa, missä omisti kolme kultakaivosta. Suomen itsenäistyttyä Hill palasi synnyinmaahansa ja ryhtyi etsimään kultaa Lapista käyttäen oman aikansa uusinta tekniikkaa.
Vuonna 1921 huhtikuussa Charles Hill kuoli traagisesti ratsastaessaan Ivalonjoen yli. Virallinen kuolinsyy oli hukkuminen, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Perimätiedon mukaan Charles Hillin hukkumiskuolema saattoi olla myös lavastus. Jälkipolville Hilliltä jäi hattu, kengät, kenttälaboratorion sisältänyt salkku sekä sukulaistensa kanssa käymä kirjeenvaihto.
SULAN ALUEEN KEHITYS
Seepsulan perustaneet veljekset ostivat toimintansa alkuvaiheessa soraharjun Tuusulantien varresta. Alue nimettiin Seepsulan nimeä mukaillen Sulan sora-asemaksi. Soraharjun ehtyessä ryhdyttiin miettimään alueen tulevaa käyttöä. Tuolloin veljekset saivat idean alueen rakentamisesta teollisuusalueeksi. Näin sai alkunsa Sulan alue.
Yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa laadittiin kaavaluonnos. Soramontun muuntaminen teollisuusalueeksi oli valtaisa urakka. Korvenrannan pientilalla kasvaneet veljekset tulivat kuitenkin osoittaneeksi raivaajahengen elävän Tuusulan seutuvilla. Suunnitelma toteutui.
Tänä päivänä Sula on merkittävä teollisuusalue. Sulassa on lähes 200 yrityksen toimitilat ja alueella työskentelee yli 1000 ihmistä. 1990-luvun puolivälin jälkeen alue painottui yhä enemmän kaupankäyntiin. Sulan alue tunnetaan nykyään Suomen suurimpana käytetyn auton kaupan keskittymänä ja merkittävänä logistiikkakeskuksena. Sulan tarina jatkuu. Alueella on yhä suuri kasvupotentiaali.
SORAHARJULTA MODERNIKSI PALVELUYRITYKSEKSI
Vuosikymmenten varrella Seepsula on kasvanut ja vakiinnuttanut paikkansa monipuolisena palveluyrityksenä, josta saa kaikki rakentamiseen tarvittavat kiviainekset. Tänä päivänä Seepsula työllistää yhteistyökumppaneineen noin 100 ihmistä. Matka pienen soraharjun reunalta moderniksi palveluyritykseksi on kuitenkin vasta alkua.
Seepsulan toiminta on vastuullista ja asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Seepsula on perustamisestaan asti kehittänyt ja käyttänyt tekniikoita, joilla tuotanto tehostuu ja asiakkaat saadaan entistä tyytyväisemmiksi. Seepsula tekee jatkuvasti suuria investointeja ja yhtä lailla myös pieniä arjen oivalluksia. Toimintamme keskiössä olevat arvomme vastuullisuus, asiakastyytyväisyys ja jatkuva kehittyminen.
1970-luvulla Seepsulan ensimmäisiä hankintoja olivat tuon ajan modernit autoradiopuhelimet. Niiden avulla yhtiön autot saivat toisiinsa yhteyden tien päällä, mikä sujuvoitti Seepsulan palvelua merkittävästi. Autoradiopuhelimista on kuljettu pitkä matka tämän päivän palvelujärjestelmään ja reaaliajassa kommunikoiviin ajotietokoneisiin, mutta yksinkertainen perusoivallus ei ole muuttunut. Modernit yhteydenpitovälineet parantavat ja nopeuttavat palvelua. Seepsula on aina käyttänyt uusinta teknologiaa tilausten hallinnassa.
2000-luvulla Senkkerin kiviainestehtaassa otettiin käyttöön Seepsulan itsensä suunnittelemat ja rakennuttamat murskainten melukotelot, joiden avulla murskauksen äänitaso on hallinnassa. Senkkerin äänitasoa on saatu pienennettyä myös vaihtamalla kiviautojen peruutussummerit sorsapilleiksi. Pieni keksintö voi saada suuria aikaan. Erilaisia vastuullisuusinnovaatioita on toteutettu Seepsulassa kymmenittäin.
Seepsulalla on suunnitelmat, joilla kiviaineksen vastuullinen ja varma tuotanto saadaan jatkumaan vuosikymmeniä. Kun kivenotto on alueella päättynyt, se maisemoidaan tai alkaa jatkokäytön vaihe. Seepsula on aina hoitanut vastuullisesti ottoalueiden jälkihoidon. Yhteiskuntamme tarvitsee kiviainesta myös tulevaisuudessa. Ilman kiviaineksia ei olisi rakennuksia, teitä tai rautateitä.
Seepsulan kiviaineksella on rakennettu tuhansia kilometrejä teitä ja tuhansia taloja. Materiaalina kivi on juuri niin vahvaa kuin voi olettaakin – ikuista.
